Finanssimarkkinoiden kehittyminen, nuorten media- ja teknologiakeskeinen elämäntapa sekä vastuullisuuden korostaminen taloudellisissa päätöksissä ovat haaste aikuisuuteen ja itsenäiseen talouteen siirtyvälle nuorelle.
Tärkeä osa ammattitaitoa ovat myös elinikäisen oppimisen avaintaidot. Niiden avulla tutkintoa suorittavat opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan nopeasti muuttuvissa oloissa. Työelämän muutos ja nuorten asenteet työtä kohtaan liittyvät toisiinsa. Pätkätöiden aikakauden nuoret haluavat mielestäni paitsi sitoutua työpaikkaan, myös vaihtaa työtä useasti työuran aikana. Työtehtävien ollessa tyydyttäviä, haasteellisia, vaihtelevia ja ilmapiiriltään myönteisiä, ne antavat suurta tyydytystä ja vahvistavat ihmisen itsearvostusta. Opetuksemme tavoitteena on työelämälähtöinen opetus, joka merkitsee elinkeinoelämän vierailijoiden luentoja oppilaitoksessa sekä opiskelijoiden vierailuja työpaikoilla, jotta syntyisi kuva työelämän tämän hetken vaatimuksista.
Tunnettu viisaus kuuluu: Se, miten ihminen ajattelee itsestään, määrää hänen kohtalonsa. Jokaisen tulisi löytää oma identiteetti, oma yksilöllisyys; jokaisen olisi hyväksyttävä omat puutteensa ja täydellisyytensä, mutta kyettävä hakemaan elämäänsä niitä sisältöjä ja osaamisen alueita, jotka tuottavat itselle iloa ja mielihyvää.
Tehokas työnteko vaatii vastapainokseen tyydyttävää tunne-elämää ja läheisiä ihmissuhteita. Ihmissuhdeverkostot ovat kaventuneet, yksityistyneet ja supistuneet. Mikäli emme vaali keskinäiseen huolenpitoon ja välittämiseen perustuvia ihmissuhteita, päädymme yhteiskuntaan, jossa tuotamme yhä enemmän hyväksikäyttöön perustuvia korvikkeita puuttuvalle ystävyydelle ja kumppanuudelle. Hyvä ihmissuhdeverkosto heijastuu olennaisella tavalla ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tätä verkostoa voimme ylläpitää henkilökohtaisilla tapaamisilla sekä tietoverkon kautta erilaisilla keskustelufoorumeilla, jotka ovatkin aktiivisessa käytössä.
Liikunnalla on myös keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Hyvä kunto on kuitenkin viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Usein urheilun harrastamista pidetään ajanhaaskauksena, mutta monet nuoret sanovat saavansa liikunnan harrastamisesta juuri sitä energiaa, joka auttaa esimerkiksi opiskelussa. Liikuntapainotteisissa kouluissa opintomenestyksen on todettu olevan erityisen hyvää. Oppilaitoksemme on tässä upea esimerkki tarjotessaan opiskelijoille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.
Säännöllisesti liikkuvat kärsivät vähemmän unihäiriöistä ja he myös nukahtavat nopeammin ja nukkuvat hyvin. Riittävän unen on todettu edistävän oppimista. Empiirisen tutkimuksen mukaan
liikunta voi saada ihmiset tuntemaan itsensä paremmiksi. Liikunnan sosiaalisuudella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen, esimerkiksi uusien ystävyyssuhteiden syntymisen myötä. On sanottu, että tunti liikuntaa lisää tunnilla elinikää.
Näkemykseni mukaan menestystä työssä voi saavuttaa olemalla aktiivinen, sitoutunut, olemalla avoin uusille kokemuksille, rohkea, muutosmyönteinen, arvostamalla työyhteisön jäseniä ja omaamalla ongelmaratkaisutaitoja.
Olen toiminut opettajana jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Oppilaitoksemme nuoret opiskelijat tuovat myös meille opettajille paljon uusia vaikutteita, jotka edistävät meidän pysymistämme ajan kehityksessä mukana. Itse koen saavani energiaa, ihania ihmissuhteita, luovuutta ja uskallusta ylittää rajoja toimiessani heidän tukenaan. Suoritan myös jatko-opintoja yliopistossa, koska elämähän on elinikäistä oppimista. Fyysistä ja henkistä jaksamista siivitän päivittäisellä ulkoilulla pyöräillen, hiihtäen, luistellen tai jumpaten. Mukava työilmapiiri, hetki liikuntaa, hyviä ihmissuhteita ja opiskelua tuntuu kuin ”laittaisi säästöpossuun rahaa”.
Irmeli Lehikoinen,
lehtori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti