Ryhmäytyminen ja turvallinen opiskelupaikka

Toimin koulussamme lehtorina ja ryhmänohjaajana ja mietin tässä kevään saapuessa ja kesää odotellessa jo ensi syksyä ja uusia oppilaita. Ryhmänohjaajan yksi tavoite on ryhmäyttäminen. Mitä se tarkoittaa ja onko se eri asia kuin turvallinen oppimisympäristö?

Useat tutkijat, esimerkiksi Katchenbach ja Smith, ovat päätyneet siihen, että toimivan ryhmän koko tulisi olla noin 3-8 henkilöä.  Lisäksi ryhmällä tulisi olla yhteinen päämäärä sekä toisia täydentäviä taitoja. Koulussamme tehdään paljon ryhmätöitä ja ryhmien koko vaihtelee kahdesta (parityö) noin viiteen henkilöön.  Yksi tärkeä tavoite on saada kaikki mukaan ryhmätöihin ja niin, että mahdollisimman moni tekee ryhmässä innokkaasti töitä. Tärkeäksi muodostuu tässä ryhmien kokoonpano ja se, miten ryhmien jäsenet valitaan.

Jos opiskelijat saavat itse muodostaa parinsa tai ryhmänsä, niin on olemassa riski, että kaikki eivät ryhmäydy tai saa mieleistään paria tai joku opiskelija voi tuntea tilanteen kiusalliseksi, joten olisi hyvä tehdä nämä ryhmät opettajajohtoisesti ja kriteeriperusteisesti. Kriteereinä voidaan käyttää tavoitteellisessa työssä esimerkiksi henkilöiden ominaisuuksia siten, että opiskelijat itse arvioivat omia ominaisuuksia. Jokaiseen ryhmään tulisi valita opettajan johdolla erilaisia opiskelijoita. Näitä ominaisuuksia voisi olla neljän hengen ryhmissä esimerkiksi: touhuaja, ideanikkari, päätöksen tekijä ja tsemppari.  Toinen vaihtoehto olisi tehdä pienimuotoisia töitä tai tutustumisleikkijä valitsemalla pareja tai ryhmiä esimerkiksi syntymäajan perusteella tai paidan värin perusteella.

Turvalliseen oppimisympäristöön kuuluu selkeät pelisäännöt ja toimintamallit. Lisäksi turvallisuutta lisää se, jos oppilaalla on vähintään yksi läheisempi opiskelukaveri sekä vähintään yksi aikuinen, johon voi turvallisesti ottaa yhteyttä. Usein tämä aikaunen on ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaajan tulisi tarjota tämä mahdollisuus huomioimalla jokainen opiskelija tasa-arvoisesti ja teettämällä esimerkiksi useina kertoina erilaisia ryhmäytymiseen sopivia harjoituksia, jotka tukevat turvallista ympäristöä ja jotka mahdollistavat vähintään yhden hengenheimolaisen löytymisen.  Turvallinen opiskeluympäristö estää syrjäytymistä.  

Lehtori Sampo Niskanen