Monikulttuurisuus on rikkautta

Kansainvälisyydestä opiskelijalle tulee varmaan ensin mieleen eri mahdollisuudet valita kansainvälisyyteen liittyviä valinnaiskursseja, esimerkiksi seminaareja ja mahdollisuudet työssäoppimiseen tai opiskeluun ulkomailla. 

Kun Maailma kylässä – festivaaleilla kysyttiin keväällä, mitä kansainvälisyys on osallistujien mielestä, saatiin sellaisia vastauksia kuin ”uusia kokemuksia”, ”kehitystä globaalisti”, ”toistemme kunnioittamista”, ”erilaisia ihmisiä”, ”potkua elämään”, ”eri kulttuureihin tutustumista”, ”uusia ihmisiä”, ”kielten oppimista”, ”suvaitsevaisuutta”, ”matkustamista”, ”uusia mahdollisuuksia”, ”mielen avartamista”, ”ystäviä eri maista”, ”mielenkiintoisia kokemuksia”, ”uusia näkökulmia elämään”. Heidän mielestään kansainvälisyys oli siis mielenkiintoista ja hauskaa. Meidän oppilaitoksessamme opiskelijat ovat aina osallistuneet ulkomaanvaihtoihin osana opintojaan ja kaikki ovat aina olleet tyytyväisiä siihen, että rohkenivat ottaa tämän askeleen.

Ihan ensiksi ei tule ajatelleeksi, että meitä on täällä koulussa varsin kansainvälinen porukka. Opiskelijoista noin 20 % eli joka viides puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja henkilöstöstäkin lähes 5 %. (Vertailun vuoksi voi mainita, että Helsingin väestöstä 10 %:lla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi.)

Meitä on täällä yli 50 eri maan kansalaisia, mikä tarkoittaa että yhdessä tunnemme yli 50 erilaista kulttuuria. Kuinka tätä laajaa kulttuurientuntemusta voisi siirtää meille kaikille? Ensimmäinen yritys tällä saralla tapahtui vuosi sitten kun järjestimme Kansainvälisyyspäivät, joihin QBA- ja Mava-opiskelijat ansiokkaasti valmistelivat eri alueiden ständit opettajiensa ohjauksessa. Tälle vuodelle ideaa on jalostettu niin, että kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät osana opintojaan kansainvälisyyteen liittyvän tehtävän ja näistä valitaan parhaat esiteltäviksi päivillä marraskuussa.

Kansainvälisen tai kulttuurien välisen yhteistyön oppimisessa on sosiaalisella medialla tärkeä rooli. Yhteydenpito ulkomaalaisten ystävien kanssa tapahtuu valtaosin näillä välineillä.  Viimeisimmät kuulumiset ovat ensimmäisenä tiedossa Facebookin kautta. Kansainvälisen toiminnan projekteissa olemmekin hyödyntäneet Facebookia hyvin kokemuksin.

Jokapäiväisessä opiskelussa kansainvälisyys näkyy opiskeluryhmissä ja opiskelijalle on arvokasta tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa jo opiskeluaikanaan. Pääkaupunkiseudun työpaikoilla tätä osaamista tarvitaan joka päivä yhä enemmän, sillä maahanmuuttajaväestömme kasvaa. Suomenkieliset nuorisoikäluokkamme eivät tule riittämään läheskään kaikkiin uusiin ja vapautuviin työpaikkoihin. Työyhteisöt ovat tulevaisuudessa monikulttuurisia ja silloin työntekijöiltä vaaditaan taitoja työskennellä eri kulttuureissa kasvaneiden työtovereiden ja asiakkaiden kanssa.

Yritykset toimivat yhä useammin eurooppalaisilla tai globaaleilla markkinoilla. Vuonna 2010 oli 5000 suomalaisyrityksellä tytäryhtiöitä ulkomailla 118 maassa. Näistä valtaosa sijaitsi Euroopassa ja Aasiassa.   Eniten tytäryhtiöitä ulkomailla oli teollisuuden, kaupan sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Tuontikauppaa harjoitti 63 000 yritystä ja vientikauppaa 16 000 (vuonna 2011). Kauppaa tehdään lähes kaikkien maailman maiden kanssa. Yritykset siis tarvitsevat eri kulttuurien tuntemusta, kukin markkina-alueensa mukaan. Meidän haasteemme on eri kulttuurien osaajien ja tätä erikoisosaamista tarvitsevien yritysten kohtaaminen.

Suomessa on valtakunnan tasolla ymmärretty kansainvälisen toiminnan osaamisen merkitys, myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta. Vuosien kuluessa olemme joutuneet törmäämään myös päinvastaisiin tilanteisiin eräissä EU:n jäsenmaissa tehdessämme yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Euroalueen kriisin voi odottaa vaikuttavan jäsenmaiden politiikkaan lähivuosina, mutta Suomessa monikulttuurisuus lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, joten kansainvälisen yhteistyön osaaminen on yhä välttämättömämpää sekä työ- että arkielämässä. 

Ritva Saastamoinen

Manager, External Relations